Kiireetön

Tule tähän, lähelle, liki, 
kosketuksellasi minut kuumaksi tee.
Kiireettömästi. 
Ei sanota sanaakaan,
annetaan ihon puhua.

* * * * * 

Tänään olen liian heikko.
Kokonainen elämä surua virtaa minussa. 
Ole surulleni koti, 
suo minulle lohtusi juuri nyt. 
Sillä en halua valehdella surua pois, teeskennellä vahvaa.
Se palaa, suru, 
entistä vahvempana, 
ja silloin se lyö polvilleen, 
nujertaa.

Ole minulle koti. 
Ole siinä, hiljaa, kiireetön. 
Kosketa,
katso minua, lohtu.

* * * * * 

Ihosi tuntuu sormenpäissä,
intohimosi minussa, 
parransänkesi kaulalla. 
Juuri sinun vierestäsi
halusin herätä, 
juuri sinua unisena tuijottaa, 
ihmetellä iloa,
jonka minussa teet. 
Tahdon rakastella sinua, 
tänään, koko päivän, 
varastoon tulevaa varten.
Kiireetön olla, tässä, juuri nyt. 

Kaikki kääntyy vielä paremmaksi.
Suutele minua ennen kuin lähdet.

* * * * * 

Nostin parisuhderimaa.
Sinun vuoksesi.
Ja muutaman muun ennen sinua. 
En siksi, että olit erityisen huono,
tai ne muut.
Itseni vuoksi nostin.

Parisuhde ei ole minulle itseisarvo, 
että kunhan on edes joku, 
että kun se on ollut tapana
 ja sitä tapaa on hyvä noudattaa,
että vain niin saa, 
koskettaa, 
olla lähellä.
Ei läheisyys ja seksi ole 
parisuhde-etu ja -yksinoikeus.

Nostin rimaa. 
Kun aika on kypsä, kokeilen, meneekö yli. 
Ja nautin, kun pääsen.
Sillä vielä tulee se kiireetön aamu, jolloin
kahvi maistuu nektarilta, 
kosketus kihelmöi vartalolla kauan, kauan,
hymyni kertoo, ja silmät, 
että se viuhkapoika löytyi sittenkin. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laattajakoa

Mutta jos kuitenkin?

Yksin sinun, sinun yksin