Muusamietintöjä

Kun muistelee vanhoja, lukee päiväkirjojaan, runojaan, kirjeitään, löytää kaikenlaista. Ja miettii. Toivoo. 

Muusia on monenlaisia, hyviä ja huonoja. Rakkausmuusia, katkeruusmuusia, vihamuusia, toivomuusia. Jokaisesta olen kiitollinen, niistäkin, joiden vuoksi olen surullinen. Vieläkin. 

* * * * * 

Minä annoin sinulle

parhaat vuoteni,

synnytin sinulle viisi lasta,

heräsin kanssasi

aamunavetalle. 

Nyt minä olen pariton lapanen,

tyhjä talo, 

aitan nurkalle unohtunut talikko, 

työni tehnyt vanheneva nainen, 

rikki sisältä ja ulkoa. 

Aina en jaksanut rakastaa, 

joskus oli helpompaa vain olla, poissa.

Silti, parittomanakin, lämmittäisin, 

vaihtaisit vain kättä. 

* * * * * 

Minä olen itselleni

syyttäjä,

tuomari,

pylveli.

Vihasin sinut kuoliaaksi,

ja nyt riipun

itsesyytöksen hirsipuussa iankaikkisesti.

Armahdusta odotan, 

lieventävän asianhaaran

tajusin vasta, 

kun olit poissa. 

Ne ovat toistensa sisarukset, 

rakkaus ja viha. 

Minä vihasin sinut kuoliaaksi

- ja silti sinua rakastin. 

* * * * * 

Vanha kanava

ajan ahavoittama

iän uurtama

sammal piirtynyt

vuosina pintaan.

Ennen virtasi vesi

elämä vuolaana

valui ja vaihtui.

Nyt sameana seisoo,

suolampena lemuaa.

Keski-ikäinen, hylätty nainen.

* * * * * 

Sinä pelkäät läheisyyttä ja sitoutumista,

mutta tindertili on sinulla silti.

Haluat haaremin,

ympärillesi monta ihailijaa.

Suosikkijalkavaimosi voisin olla,

mutta en siksi, että sinua rakastan.

Siksi vain, että kelvollinen rakastaja olet

ja minä liian laiska parempaa etsimään.

Periaatteeni on,

tällä hetkellä,

että mieluummin hyvä(hkö)ä seksiä tutu(hko)n tyypin kanssa

kuin huono parisuhde kenenkään kanssa.

Voihan moinen

itsekunnioituksen puutettakin olla, enemmän ehkä kuitenkin

laiskuutta etsiä kummoisempaa.

Tilannetta helpottaa 

- tai näkökulmasta riippuen vaikeuttaa -

se, ettei sitä tutuhkoakaan

oikeasti näköpiirissä ole.

* * * * * 

Euron Shania Twain

väittää sinun olevan edelleen se oikea,

tässä hetkessä

etten unohda sinua,

että roikun sinussa kiinni 

kuin pelastusrenkaassa.

Mutta minä pääsen sinusta yli,

minulla on keinoni siihen.

Vaikka tämä tunne jyrsii minua,

kudoskerros kerrokselta sieluun asti, 

tunnen itseni vahvaksi taas.

Soitan Shaniaa tämän päivän, 

muistan sinua eurolla.

Huomenna kuuntelen samaa levyä

mielessäni joku muu. 

* * * * * 

En halua olla sääntö enkä seuraus

haluan olla poikkeus ja syy.

En halua olla yliviivattu osoite

enkä piiloon pistetty valokuva, 

haluan olla päämäärä ja mainostaulu. 

En halua olla yksi muiden joukossa, 

enkä se tusinan kolmastoista,

haluan olla muiden joukosta se yksi

ja kaikkien joukosta se ensimmäinen.

Sinä huomaat minut, takaan sen, 

et taatusti onnesi ohi kulje.

Olen alfanaaras,

komeetta, 

uudenvuodenjysäys, 

happi ja vesi. 

* * * * * 

Neuloin villasukkaa, kun tulit, muistatko?

Ne raidalliset, vähän eripariset?

Sanoit, että jalkojasi paleltaa,

aina ja mökillä varsinkin,

että sukat ois kyllä kivat.

Neuloin ne loppuun, kun olit,

päättelin yötä myöten.

Meinasit unohtaa,

vahingossa vaiko tahalteen, en tiedä.

Tyrkkäsin mukaasisi, kun lähdit.

Löysin loppukerän, siitä juolahdit,

ja mietin, lämmitänkö sinua vielä. 

* * * * * 

Onko minun odotettava ikuisesti

ilotulitusta ja sähinää

vai pitääkö tyytyä

tulitikun leimahdukseen,

jos edes se tulisi kohdalle?

Elämä on täynnä ensimmäisiä ja viimeisiä.

Ilotulitusta ja tulitikkuja.